KV-Päivä

KV-PÄIVÄ.

Mitä sinun mielestäsi on kulttuuria?

• Ruoka
• Kieli
• Taide
• Musiikki
• Pukeutuminen
• Uskonto
• Tavat
• Uskomukset
• Kasvatus jne

Esa Lehtisella on hyvin mielenkiintoisia tarinoita. Hän on matkustanut 107 eri maassa ja kokemuksia riittää. Hän osaa 7 eri kieltä. FM, MBA ja yritysvalmentaja Esa on hyvä luennoitsija. Parasta on kuin hän kertoi hänen omia kokemuksiaan. 

Olin hämmästynyt varsinkin kuin hän kertoi Papua New Guinean ja Aasialaisten ihmisten tavoista, koska se on melko sama kuin namibialaisihmisten. Mielenkiintoinen esitys! 

Minä pitin kovasti kun hän kertoi miten ihmiset auttavat toisia, kun he etsivät työtä kaupungissa. Mekin toimimme ihan samalla tavalla Namibiassa. Kaverien verkostoiminen on tosi tärkeää elämässä.

Olen samaa mielta, että ihmiset kasvavat kulttuurissa. Kulttuurissa eletään ja kasvetaa opitaan elämää ja arvoja, toisista ihmisistä ja tavoista. Muistan miten vaikeaa minun entisille työkaverille oli ymmärtää Namibian tapoja, yksi niistä oli kun minun siskoni meni naimisiin. Hän oli opiskelija ja työtön. Minä olen iso sisko ja minä maksoin hänen häät, siis suurimman osan ja loput suvun jäsenet maksoivat loput. Järjestimme hänelle iso häät. Vieraita oli 300. Meillä on semmoinen velvollisuus hoitaa nämä asiat yhdessä koko yhteisön toimin Namibiassa, että me autamme toisiamme. Kun joku haluaisi mennä naimisiin, on koko suvun velvollisuus järjestää hänelle se häät vaikka hän on työtön tai työssä.

Kun Eurooppalaiset puhuvat perheesta, he tarkoittavat lähiperhettä sukupuuta, mutta kun Afrikalaiset puhuvat he tarkoittavat koko sukua se on oikea"family forest", lopuksi hyvä naapurikin tulee perheen jäseniksi.

Paljon muistituksia tulee mieleen Esa Lehtisen luennoiden innoittamana. Minun muistojani on, ihanat sunnuntait minun kotikylässäni. Ihmiset ovat yhä köyhä mutta köyhyys ei merkitse paljon. se mikä merkitsee paljon on toisen elämän ja jakaminen "sharing is caring".. Ihmiset kokkaavat sunnuntairuoat yhdessä  ja he jakavat vähästä naapureiden ja naapuriston kesken mitä kullakin on. Meille tuli helposti 15 eri talon herkkuja. Jos naapurilla ei ole mitään syötävää,  on sinun velvollisuus antaa hänelle jotain syötävää. Jos sinulla ei ole, siis hän antaa sinulle. Me autamme taloudellisesti myös. Kuvitele miten ihanaa se on.! "Minun, Minun, Minun" sanaa ei oikeasti ole meidän elämässä. se on enemman meidän, meidän, meidän. Sinun lähi-ihmisten ongelma on myös sinun ongelmasi. Afrikan myself on siis me kun täällä se on minä.

Kun Esa kertoi japanilaisten tavoista minä nauroin. Naiset hoitavat talouden asiat. Namibiassa miehet ja naiset kävivät työssä, mutta palkkapäivänä miehellä ei ole mitään sanottavaa vaikka se on hänen oma palkkansa joka saatiin. Mies antaa hänen palkkansa naiselle, joka hoitaa kaikki. toki he tekevät budjetin yhdessä, mutta hänen omasta palkasta mies sai vain taskurahaa. 
Ajattele miten iso shokki se oli minulle kun tapasin minun suomalainen mieheni:-) Hän antoi toki rahaa mutta odotin milloin koko palkka tulee:-)). 
Muistan vielä miten vihaisia Namibian ihmiset olivät minulle aluksi. Heidän  taloudelliset odotukset olivat korkeat minulta kun menin naimisiin, mutta heillä ei oli aavistusta miten iso kulttuuriero meilla on. Kaikki olettivat minut että olen vaihtanut kulttuuria ja unohdin mistä tulin. Oli myös vaikea minun mieheni suvulle ja hänellekin ymmärtää miksi minun pitää antaa rahaa toiselle. Hän on viisas mies ja onneksi hän muutti Namibiaan tutustumaan minun maahaan, ihmiset, ja kulttuuriin ja hän oppi tavoille ja ymmärtää mistä on kyse.

Kulttuutishokkivaiheet

1. Alkuinnostus (euforia)
2. Kulttuurishokki
3. Sopeuruminen
4. Vakiintuminen.

Ulkomailla asuminen on hyvin jo hallussani. Parasta mitä olen oppinut matkan varrella on, että ole avoin ja ennakkoluuloton, ole utelias toista kulttuuria kohtaan, mene kohti uutta aina silmät auki, MUTTA älä unohta omaa kulttuuria mistä tulet ja kuka olet. Oppia paikallisten tapoja antaa sinulle uuden kodin ja osittain myös arvojen omaksuminen auttaa integroitumaan, se ei ole omasta pois, luulen että se on lisää.

Esa Lehtisen luento oli parasta minulle. Oli elävä juttu, sain paljon ajateltavaa!